KUKA SYÖ RAKKOLEVÄÄ?
Kahlaa Itämeren kalliorannoilla ja osallistu tutkimukseen!
Rakkolevä, nykyiseltä nimeltään rakkohauru, muodostaa kallio- ja kivikkopohjille, usein noin 0,5-3 metrin syvyyteen, upeita riuttamaisia kasvustoja. Rakkolevän lomassa elää kalojen lisäksi valtava määrä erilaisia selkärangattomia eläimiä, kuten leväsiiroja, katkoja, katkarapuja ja kotiloita. Nämä eläimet käyttävät rakkolevää paitsi suojana, myös ravintona, ja ovat itse samalla ravintoa monille kaloille. Näin ne muodostavat tärkeän linkin Itämeren ravintoketjussa.
Osallistu tutkimukseen ja auta meitä selvittämään, miten paljon rakkolevän joukossa on elämää eri puolilla Suomen merialuetta. Tutki rakkolevää mökki- tai lähirannassasi, tai vaikkapa veneretkellä! Tutkimus on helppo toteuttaa, vaikka lasten kanssa.
Tässä Svenska Kulturfondenin rahoittamassa Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksen hankkeessa toteutetaan myös rakkolevään liittyvä lyhytelokuva yhteistyössä luontodokumentteihin erikoistuneen DocArtin kanssa.
TUTKIMUSOHJEET

1. LEVÄN JA ELÄINTEN KERÄÄMINEN
Valitse levä. Mikäli levä kasvaa pienellä kivellä, voi tutkimuksen tehdä kiveä irroittamatta. Jos joudut irrottamaan levän kalliosta, saksista voi olla apua.
Laita rakkoleväpuska nopeasti tyhjään pesuvatiin tai ämpäriin ja tuo rantaan. Ravista levää voimakkaasti vadin päällä, jotta piileskelevät eläimet putoavat vatiin. Kurkistele levän sisään ja irrota eläimet, jotka vielä roikkuvat kiinni levässä.
Mittaa levän kokonaispituus (noin) tai nappaa kuva, jossa tutkimasi levän vieressä on esim. tulitikkuaski.
Laske eri lajiryhmien edustajat. (Katso ohjeet seuraavalta sivulta)
Palauta levä ja eläimet takaisin mereen ja raportoi tulokset.

2. LAJINTUNNISTUS
Laske eri lajiryhmien edustajat.
Jos eläimet ovat liian vikkeliä laskettavaksi, voit varovasti kaataa osan vedestä pois tai arvioida yksilöiden määrän.
Voit mielellään raportoida myös muita tunnistamiasi lajeja (kuten merirokkoja tai kaloja). Jos tunnistuksessa on hankaluuksia, voit luokitella eläimet yläryhmiin kotilot, katkat/siirat, kotilot, simpukat ja ravut.
Voit myös lähettää meille kuvan tutkimussaaliistasi.

3. RAPORTOINTI
Päivämäärä ja kellonaika milloin teit tutkimuksen
Arvio syvyydestä (m), josta levän poimit
Sijainti: koordinaatit tai saaren/paikan nimi ja kunta
Levän kokonaispituus (cm) (tai lähetä kuva levästä)
Rakkolevän määrä: peittääkö rakkolevä pohjasta alle 25% 25-50% 50-75% yli 75%
Lähetä lajimäärät ja ylläolevat tiedot WhatsAppilla tai tekstiviestillä numeroon +358 44 973 9156 tai sähköpostilla .
KIITOS AVUSTASI!
ELÄIMIÄ RAKKOLEVÄSSÄ
TUTKIJATIIMI
Sinun lisäksesi tutkijatiimiin kuuluu mm.
HENNA RINNE
Henna Rinne (tutkija, FT) työskentelee makrolevien, meriluonnon kartoitusten ja mereisten suojelualueverkostojen parissa Åbo Akademilla.
TIINA SALO
Tiina Salo (tutkija, FT) on levää ja Itämeren ravintoverkkoja rakastava tutkijatohtori Åbo Akademilla.
SONJA SALOVIUS-LAURÉN
Sonja Salovius-Laurén (erikoistutkija, FT) työskentelee leväyhteisöjen, rehevöitymisen sekä mereisten suojelualueverkostojen parisssa.
ANNIINA NIEMINEN
Anniina Nieminen on gradua projektin parissa tekevä ympäristö- ja meribiologian maisterivaiheen opiskelija Åbo Akademilla.
OTA YHTEYTTÄ
TA KONTAKT
+358 449739156
