Fucus_vesiculosus_BothnianSea_Pori_Säpp

KUKA SYÖ RAKKOLEVÄÄ?

Kahlaa Itämeren kalliorannoilla ja osallistu tutkimukseen!

Rakkolevä, nykyiseltä nimeltään rakkohauru, muodostaa kallio- ja kivikkopohjille, usein noin 0,5-3 metrin syvyyteen, upeita riuttamaisia kasvustoja. Rakkolevän lomassa elää kalojen lisäksi valtava määrä erilaisia selkärangattomia eläimiä, kuten leväsiiroja, katkoja, katkarapuja ja kotiloita. Nämä eläimet käyttävät rakkolevää paitsi suojana, myös ravintona, ja ovat itse samalla ravintoa monille kaloille. Näin ne muodostavat tärkeän linkin Itämeren ravintoketjussa.


Osallistu tutkimukseen ja auta meitä selvittämään, miten paljon rakkolevän joukossa on elämää eri puolilla Suomen merialuetta. Tutki rakkolevää mökki- tai lähirannassasi, tai vaikkapa veneretkellä! Tutkimus on helppo toteuttaa, vaikka lasten kanssa.

Tässä Svenska Kulturfondenin rahoittamassa Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksen hankkeessa toteutetaan myös rakkolevään liittyvä lyhytelokuva yhteistyössä luontodokumentteihin erikoistuneen DocArtin kanssa. 

 

TUTKIMUSOHJEET

1. LEVÄN JA ELÄINTEN KERÄÄMINEN

  1. Valitse levä. Mikäli levä kasvaa pienellä kivellä, voi tutkimuksen tehdä kiveä irroittamatta. Jos joudut irrottamaan levän kalliosta, saksista voi olla apua.

  2. Laita rakkoleväpuska nopeasti tyhjään pesuvatiin tai ämpäriin ja tuo rantaan. Ravista levää voimakkaasti vadin päällä, jotta piileskelevät eläimet putoavat vatiin.  Kurkistele levän sisään ja irrota eläimet, jotka vielä roikkuvat kiinni levässä.

  3. Mittaa levän kokonaispituus (noin) tai nappaa kuva, jossa tutkimasi levän vieressä on esim. tulitikkuaski.

  4. Laske eri lajiryhmien edustajat. (Katso ohjeet seuraavalta sivulta)

  5. Palauta levä ja eläimet takaisin mereen ja raportoi tulokset

2. LAJINTUNNISTUS

Laske eri lajiryhmien edustajat

Jos eläimet ovat liian vikkeliä laskettavaksi, voit varovasti kaataa osan vedestä pois tai arvioida yksilöiden määrän.

Voit mielellään raportoida myös muita tunnistamiasi lajeja (kuten merirokkoja tai kaloja). Jos tunnistuksessa on hankaluuksia, voit luokitella eläimet yläryhmiin kotilot, katkat/siirat, kotilot, simpukat ja ravut


 Voit myös lähettää meille kuvan tutkimussaaliistasi.

3. RAPORTOINTI

  1. Päivämäärä ja kellonaika milloin teit tutkimuksen

  2. Arvio syvyydestä (m), josta levän poimit

  3. Sijainti: koordinaatit tai saaren/paikan nimi ja kunta

  4. Levän kokonaispituus (cm) (tai lähetä kuva levästä)

  5. Rakkolevän määrä: peittääkö rakkolevä pohjasta alle 25%       25-50%       50-75%       yli 75%     

  6. Lähetä lajimäärät ja ylläolevat tiedot WhatsAppilla tai tekstiviestillä numeroon +358 44 973 9156 tai sähköpostilla rakkoleva@abo.fi.


KIITOS AVUSTASI!

 
 
 
 

TUTKIJATIIMI

Sinun lisäksesi tutkijatiimiin kuuluu mm.

IMG_8387.JPG

HENNA RINNE

Henna Rinne (tutkija, FT) työskentelee makrolevien, meriluonnon kartoitusten ja mereisten suojelualueverkostojen parissa Åbo Akademilla.

Tiina_2.jpg

TIINA SALO

Tiina Salo (tutkija, FT) on levää ja Itämeren ravintoverkkoja rakastava tutkijatohtori Åbo Akademilla.

Sonja1.jpg

SONJA SALOVIUS-LAURÉN

Sonja Salovius-Laurén (erikoistutkija, FT) työskentelee leväyhteisöjen, rehevöitymisen sekä mereisten suojelualueverkostojen parisssa.

Anniinakajakki.jpg

ANNIINA NIEMINEN

Anniina Nieminen on gradua projektin parissa tekevä ympäristö- ja meribiologian maisterivaiheen opiskelija Åbo Akademilla.

 

OTA YHTEYTTÄ
TA KONTAKT

+358 449739156

 
 
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

©2020 by Kuka syö rakkolevää? Proudly created with Wix.com