Fucus_vesiculosus_BothnianSea_Pori_Säpp

KUKA SYÖ RAKKOLEVÄÄ?

Kahlaa Itämeren kalliorannoilla ja osallistu tutkimukseen!

Rakkolevä, nykyiseltä nimeltään rakkohauru, muodostaa kallio- ja kivikkopohjille, usein noin 0,5-3 metrin syvyyteen, upeita riuttamaisia kasvustoja. Rakkolevän lomassa elää kalojen lisäksi valtava määrä erilaisia selkärangattomia eläimiä, kuten leväsiiroja, katkoja, katkarapuja ja kotiloita. Nämä eläimet käyttävät rakkolevää paitsi suojana, myös ravintona, ja ovat itse samalla ravintoa monille kaloille. Näin ne muodostavat tärkeän linkin Itämeren ravintoketjussa.


Osallistu tutkimukseen ja auta meitä selvittämään, miten paljon rakkolevän joukossa on elämää eri puolilla Suomen merialuetta. Tutki rakkolevää mökki- tai lähirannassasi, tai vaikkapa veneretkellä! Tutkimus vie noin 15-30 min ja se on helppo toteuttaa, vaikka lasten kanssa.

 

TUTKIMUSOHJEET

Toteuta tutkimus rannalla, jolla rakkolevää on runsaasti, koska emme halua häiritä rakkolevää ja sen eläimistöä rannoilla, joilla sitä on vain vähän. Suojelualueilla ja kansallispuistoissa tulee noudattaa niiden järjestyssääntöjä, mikäli ne esimerkiksi kieltävät kasvien poimimisen.

Menetelm%C3%A4ohjeet_fi_tuuli_edited.jpg

1. LEVÄN JA ELÄINTEN KERÄÄMINEN

  1. Valitse yksi rakkolevä. Mikäli levä kasvaa pienellä kivellä, voi tutkimuksen tehdä kiveä irroittamatta. Jos joudut irrottamaan levän kalliosta, voit käyttää saksia apuna.

  2. Laita rakkoleväpuska nopeasti tyhjään pesuvatiin tai ämpäriin ja tuo rantaan. Ravista levää voimakkaasti vadin päällä, jotta piileskelevät eläimet putoavat vatiin.  Kurkistele levän sisään ja irrota eläimet, jotka vielä roikkuvat kiinni levässä.

  3. Mittaa levän kokonaispituus tai nappaa kuva, jossa tutkimasi levän vieressä on esim. tulitikkuaski tai muu tunnettu esine.

  4. Laske eri lajiryhmien edustajat. (Katso ohjeet kohdasta 2.)

  5. Palauta levä ja eläimet takaisin mereen ja raportoi tulokset

el%C3%A4imet_edited.jpg

2. LAJINTUNNISTUS

Laske eri lajiryhmien edustajat

Jos eläimet ovat liian vikkeliä laskettavaksi, voit varovasti kaataa osan vedestä pois tai arvioida yksilöiden määrän.

Voit mielellään raportoida myös muita tunnistamiasi lajeja (kuten merirokkoja tai kaloja). Jos tunnistuksessa on hankaluuksia, voit luokitella eläimet yläryhmiin kotilot, katkat/siirat, kotilot, simpukat ja ravut


 Voit myös lähettää meille kuvan tutkimussaaliistasi.

Raportointi.png

3. RAPORTOINTI

  1. Tutkimuksen päivämäärä ja kellonaika 

  2. Arvio syvyydestä (m), josta levän poimit

  3. Sijainti: koordinaatit tai saaren/paikan nimi ja kunta

  4. Levän kokonaispituus (cm) (tai lähetä kuva levästä)

  5. Rakkolevän määrä: peittääkö rakkolevä pohjasta alle 25%       25-50%       50-75%       yli 75%     

  6. Lähetä lajimäärät ja ylläolevat tiedot WhatsAppilla tai tekstiviestillä numeroon +358449739156 tai sähköpostilla rakkoleva@abo.fi.


KIITOS AVUSTASI!

 
 

ELÄIMIÄ RAKKOLEVÄN JOUKOSSA

Levä- tai sirokatkarapu
Levä- tai sirokatkarapu

Kaikkiruokaiset levä- ja sirokatkaravut viihtyvät matalassa vedessä rakkolevän ja muun kasvillisuuden seassa ja ovat noin 6-8 cm pitkiä.

Leväsiira
Leväsiira

Leväsiirat ovat rakkolevän pääasiallisia laiduntajia. Ne ovat noin 1-3 cm pitkiä yksivärisiä tai kirjavia eläimiä.

Sukkulakotilo
Sukkulakotilo

Sukkulakotilot ovat pieniä, korkeintaan 5 mm pitkiä kotiloita. Ne syövät mikroleviä ja bakteereita kivien ja vesikasvien päältä.

Leväkotilo
Leväkotilo

Leväkotilot ovat korkeintaan sentin mittaisia ja syövät mikroleviä kivien ja kasvillisuuden päältä. Ne syövät myös nuoria rakkolevän osia.

Leväkatka
Leväkatka

Leväkatkat ovat 4-20 mm pitkiä äyriäsiä. Ne laiduntavat tehokkaasti rihmaleviä, joita kasvaa myös rakkolevän pinnalla.

Sinisimpukka
Sinisimpukka

Sinisimpukka siivilöi vedestä pieneliöitä kiduksillaan. Se kasvaa Itämeressä noin 1-4 cm pitkäksi.

Liejutaskurapu
Liejutaskurapu

Kaikkiruokainen liejutaskurapu on noin 1-5 cm leveä ja yleisin taskurapulaji pohjoisessa Itämeressä. Se on alunperin Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva vieraslaji.

 

DOKUMENTTI RAKKOLEVÄSTÄ

Kuka syö rakkolevää -hanke ja DocArt ovat yhdessä tehneet lyhyen dokumentin rakkolevästä ja sen eläimistöstä. Dokumentti on hyvä esittely rakkolevän merkityksestä Itämerellä.

 
 

VUOSI 2020

Vuonna 2020 saimme tietoja rakkohaurun eläimistöstä monesta paikasta. Kartassa paikat on merkitty sinisillä ympyröillä.

2020_punkter_fi.jpg
 

TUTKIJATIIMI

Sinun lisäksesi tutkijatiimiin kuuluu mm.

team VÄB.JPG

Henna Rinne (tutkija, FT), Sonja Salovius-Laurén (erikoistutkija, FT), Tiina Salo (tutkija, FT) ja Niilo Salmela (projektiassistentti, LuK) työskentelevät mm. makrolevien parissa Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksella.

Hankkeessa toteutetamme myös lyhytelokuva rakkolevästä yhteistyössä luontodokumentteihin erikoistuneen DocArtin kanssa. 

Yhteistyössä myös: 

Marthaförbundet - Östersjön 2.0

Itämeriprojekti

Baltic Sea Action Group

Åland SeaMap


Hankkeen on rahoittanut Svenska Kulturfonden.

 

OTA YHTEYTTÄ/TA KONTAKT

+358 449739156

 
logot_fi.jpg